Kaksi vuotta Kiinassa

Yleistä Vietnamista

Historia

Vietnam oli Ranskan siirtomaa vuoteen 1954, joilloin Vietnam jaettiin pohjoiseen kommunistien hallinnoimaan alueeseen ja eteläiseen keisarin johtamaan alueeseen. Tästä alkoi monivaiheinen tarina, jonka aikana tapettiin paljon ihmisiä ja tuhottiin luontoa. Lopputuloksena kommustit saivat lopulta vallan koko maassa.

Vietnamin pääkaupunki on Pohjois-Vietnamissa oleva Hanoi, mutta suurin kaupunki asukasluvultaan on etelän Ho Chi Minh. Vietnam on maailman 13 väkirikkain maa. Yhdellä Eurolla saa (12.2.2010) 25380 Dongia. Jäljempänä mainitut hinnat on muunnettu tällä kertoimella.

Vietnamilaiset käyttivät alunperin kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, mutta ranskalaiset loivat heille oman kirjoitusjärjestelmän. Vietnamilaiset aakkosen perustuvat latinalaisiin kirjaimiin, mutta niihin on lisätty vietnamissa tarvittavat tooni- eli painotusmerkit.

Huijaamisesta

Vietnam ei ollut erityisen matkailija ystävällinen paikka, vaikka hintataso oli osin Kiinaakin matalampi. Turisteja yritetään huijata aina ja hinnat hyppäävät heti taivaaseen, kun valkoinen ihminen kävelee kauppaan sisään. Hinnoista pitää aina tinkiä, mutta läheskään aina vietnamilaiset kauppiaat eivät lähde tinkaamiseen mukaan, koska tietävät että seuraava turisti voi hyvinkin ostaa tuotteen pyydetyllä hinnalla.

Katuravintolassa jouduimme maksamaan kaksinkertaiset hinnat paikallisiin verrattuna. Turisteille tarkoitetuissa ravintoloissa hinnat luonnollisesti ovat vielä kovemmat. Ruoka-annos maksoi 15 000 - 40 000 (0,60 - 1,80 Euroa) Dongia.

Taksit ovat usein isoja tila-autoja, joihin mahtuu 7 henkiä kyytiin tavaroineen. Takseissa kannattaa olla tarkkana, meillä oli ongelmia kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla taksikuski ei osannut perille ja yritti jättää meidän tien poskeen keskellä yötä. Toisella kerralla oli sama ongelma, mutta taksi ajoi väärän hotellin pihaan. Jouduimme itse lukemaan karttaa ja kertomaan kuljettajalle minne pitää ajaa. Molemmilla kerroilla taksi olisi halunnut rahaa enemmän kuin katsoimme kohtuulliseksi ja jouduimme itse päättäämään paljonko maksamme. Taksi maksaa 6000 Dongista (0,24 Euroa) ylöspäin kilometriltä, taksat riipuu taksista ja ne kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.

Kuljetta ei jätä autoaan yksin kadun varteen, joten autosta voi lähteä kävelemään ilman, että kuljetta juoksee pitkään perässä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että takseissa voi olla metallinen pesäpallomaila hankalia asiakkaita ja varkaita vastaan.

Etelä-Vietnamissa kaikki asiat tuntuivat sujuvan paremmin ja pohjoiseen päin mentäessä alkoi suoraan sanottuna vituttamaan. Mitä pohjoisemmaksi Vietnamissa kulkee, sitä matkailia epäystävällisemmäksi kaikki muuttuu.

Vietnamista jäi päälimmäisiksi muistikuviksi huijaaminen ja roskaisuus. Kaikkialla oli aina muovia, etenkin luonnossa ja vesistöissä. Välillä näytti siltä, että paikalliset hävittivät jätteensä levittämällä ne ympäri peltoja.

Roskaisuutta pahempi inhottavuus on jatkuva huijaaminen. Hotellihuoneeseenkaan ei aina uskaltanut jättää mitään, sillä henkilökunta saattoi käydä varkaissa. Yhteenkään henkilöön jonka kanssa asioi ei pystynyt luottamaan, aina piti olla varpaillaan ja tarkkailla, että kaikki menee kuten on sovittu ja huomauttaa jos ei mennyt.

Arkkitehtuuri

Vietnamilaiset eivät ole vieläkään päässeet yli Ranskan vallan ajoista ja uudet rakennukset ovat kuin kopioita kolonialismin ajoilta. Koristeelliset betoniset julkisivut parvekkeineen maalataan eri pastellin sävyillä, ja tuntuu että ikinä ei käytetä samoja värejä kuin naapuri.

Talot ovat kapeita, mutta korkeita ja ne rakennetaan naapuritaloihin kiinni. Usein talot ovat niin kapeita, että niihin mahtuu vain yksi huone leveyssuunnassa. Myös maaseudulla talot rakennetaan saman kaavan mukaisesti, vaikka tilaa olisi leveämmille rakennuksille.

Alakerrassa julkisivupuolella on isot autotallin ovia muistuttavat ovet, joista pääsee suoraan olohuoneeseen. Olohuoneen takana on keittiö ja rappuset ylempiin kerroksiin.

Arkkitehtuurin lisäksi Hanoissa pisti silmään junaradan ja rakennusten lähekkäisyys. Asema on lähellä, joten junat eivät vielä kulje kovin lujaa, mutta luulisi niiden aiheuttavan kuitenkin vaaratilanteita ja meluhaittaa. Vietnamin rautatiet ovat metrin levyiset, eli noin kolmanneksen kapeammat kuin esimerkiksi Suomessa. En tiedä johtuiko junien suunnaton heiluminen raideleveydestä, vai kaluston huonosta kunnosta, mutta todellä häiritsevää heilunta oli.

Kiinasta Vietnamiin ja takaisin

Suomalaiset eivät tarvitse Vietnamiin viisumia alla 15 päivän matkoilla. Passintarkastuksessa saatetaan kysyä paluulippua ja hotellin nimeä jossa aikoo asua, mutta me pääsimme tarkastuksesta läpi huitomalla ja selittämällä että ostamme paluuliput vasta Vietnamista. Guangzhoussa on Vietnamin lähetystö josta tarvittaessa saa hankittua viisumin, viisumin toimitus kestää noin viikon.

Saavuimme Ho Chi Minhiin lentokoneella Macausta, Kiinasta. Lento maksoi noin 75 Euroa henkilöltä ja kesti kaksi tuntia. Kentällä meitä vastassa oli Kiinassa opiskeliva vietnamilainen kaverimme, joka asuu Ho Chi Minhissä. Kaverista oli apua parina ensimmäisenä päivänä, mutta sitte en häntä valitettavasti enää henkilökohtaisesti nähnyt.

Vaihtoehtoinen tapa saapua (tai poistua, kuten me teimme) Vietnamiin on tulla junalla Nanningista, Kiinasta suoraan Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin. Junia kulkee päivittäin ja muutaman kerran viikossa kulkee juna Pekingistä Hanoihin ja takaisin. Vietnamin puolelle on rakennettu kiinalaiset junaraiteet, joten kiinalainen juna pääsee ajamaan perille asti Hanoin asemalle, eikä junaa tarvitse vaihtaa rajalla. Rajamuodollisuuksiin tosin tarvitsee herätä keskellä yötä. Hard Sleeper luokan lippu Hanoista Nanningiin maksoi tarjouksessa 340 000 Dongia eli 13,4 Euroa. Normaalisti lippu on noin 500 000 Dongia.