Kaksi vuotta Kiinassa

Kiinalainen uusivuosi

Vuoden tärkein juhla kiinalaisille on kiinalainen uusivuosi, jota paikalliset kutsuvat Kevät juhlaksi(春节, pinyin: chūnjié). Juhla ajoittuu tammikuun loppuun tai helmikuulle. Uusivuosi on Kiinassa yleinen vapaapäivä ja kaikki kynnelle kykenevät matkustavat silloin kotiin perheensä luokse. Kaikki paikat ovat uuden vuoden ajan kiinni ja minulle sanottiin että esimerkiksi postin kulkeminen loppuu kymmeneksi päiväksi.

Kiinassa ei kannata matkustaa uudenvuoden aikaan, sillä kaikki junat ja linja-autot ovat täysiä. Junaan voidaan laittaa matkustajia niin paljon, että kaikki eivät mahdu istumaan edes lattialle vaan matkan ajan on seistävä, myös yöjunissa. Wikipedian mukaan Chunyuniksi(春运/kevät liikkuminen) kutsuttava ruuhka-aika olisi maailman suurin ruuhka.

Kerron kiinalaisesta uudestavuodesta omien kokemuksieni mukaan. Eri perheissä, suvuissa ja varsinkin eripuolilla Kiinaa tavat saattavat poiketa minun kokemistani. Myös minun, eli ulkomaalaisen, osallistuminen sukujuhliin saattaa vaikuttaa kiinalaisten käyttäytymiseen.

Juhla alkaa virallisesti ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä ja loppuun 15. päivä lyhtyjuhlaan. Uuden vuoden juhlimiseen kuuluu olennaisena osana syöminen ja seurustelu ystävien sekä sukulaisten kanssa. Usein pelataan kiinalaisia korttipelejä tai Mahjongia, joka on ylivoimaisesti suosituin lautapeli Kiinassa. Usein Mahjongin pelaamiseen liittyy uhkapeliä, jolloin panokset liikkuvat 5 Yuanista ylös päin. Mahjongia pelataan sukujuhlissa, mutta välillä lapset jätetään kotia ja vanhemmat lähtevät pelaamaan ystäviensä kanssa.

Mahjongissa on 144 pelinappulaa ja neljä pelaajaa. Aluksi jokainen järjestää neljänneksen palikoista sekaisin ja asettaa ne keskelle pöytää. Sitten jokainen pelaaja ottaa itselleen 13 nappulaa, joista yrittää kerätä "täyskäden" eli yhden parin ja kolmen tai useamman nappulan ryhmiä. Tarkat tavat joilla nappuloita vaihdellaan ja mitkä ryhmät hyväksytään voittamiseen vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Nykyään nappuloiden järjestämiseen käytetään automaattia, jollainen löytyy hyvin monesta kodista. Alla video hyvin yksinkertaisilla pisteenlaskusäännöillä pelatusta pelistä.

Ennen vuoden vaihdetta

Saavuin tyttöystäväni kotiin noin viikkoa ennen varsinaista uuttavuotta. Lähes joka päivä saapumiseni jälkeen käytiin sukulaisten luona vierailemassa ja syömässä. Tähän aikaan suurin osa ihmisistä on vielä töissä, joten koko päiväinen juhliminen ei onnistu. Kiinalaisille ruoka on erittäin tärkeää ja vieraille tarjotaan aina syötävää, uudenvuoden aikana erityisesti keitettyjä kananmunia.

Ennen vuoden vaihdetta myös siivotaan, koska niin päästään eroon viime vuoden huonosta onnesta ja päästään aloittamaan uusi vuosi ns. puhtaalta pöydältä. Siivoamisen ohella ovista ja seinistä irroitetaan edellisen uudenvuoden koristeet ja laitetaan uudet niiden tilalle. Koristeet ovat yleensä kiinankielisiä tekstejä tai vain 福-merkki, joka tarkoittaa hyvää onnea ja onnellisuutta. Välillä merkin näkee laitetun ylösalaisin, sillä 倒-merkki tarkoittaa ylösalaisin ja ääntyy samalla tavalla kuin 到-merkki, joka tarkoittaa "saapua". Näinollen ylösalaisin oleva 福-merkki tarkoittaa onnen saapumista.

Lisäksi käydään ostoksilla ja jokaiselle ostetaan uusia vaatteita. Mikäli ihmisellä ei ole ainakin jotain uutta päällään vuoden vaihteen jälkeen, niin tuttavat luulevat henkilön olevan köyhä. Myös muita uusi tavaroita voi ostaa uuden vuoden kunniaksi.

Vuoden viimeisenä päivänä perhe muisti kuolleita sukulaisiaan pienellä muistotilaisuudella. Olohuoneen ruokapöydälle katettiin ateria ja jokaiselle muistettavalle henkilölle ruokailuvälineen sekä riisikuppi. Lisäksi pöydälle laitettiin muutama suitsuke ja jokainen kävi vuorollaan kumartamassa pöydän äärellä. Lisäksi oli hankittu nippu keltaisia paperiarkkeja. Paperit jaettiin noin 10 sentin vahvuisiin nippuihin ja päälimmäisiin papereihin kirjoitettiin isovanhempien kuolleiden vanhempien nimet ja lopuksi paperit poltettiin pihalla. Keltainen paperi symbolisoi rahaa, joka annetaan kuolleille sukulaisille helpottamaan heidän elämäänsä tuonpuoleisessa. Seremonia oli kaikkinensa melko yksinkertainen ja arkinen, esimerkiksi sedän poika ei osallistunut siihen koska oli parturissa.

Ilalla syötiin ja tehtiin huntuneita(馄饨, pinyin: húntun), jotka ovat lähes kuin jiazeja vesiliemessä. Huntunit ovat jauhelihaa taikinan sisään käärittynä, ne kypsennetään keittämällä ja syödään keittona. Ruuan jälkeen katseltiin televisiosta uudenvuoden gaala-ohjelma ja räjäytettiin ilotulitteet. Kiinalaiset ilotulitteet eivät ole kaikki yhtä näyttäviä kuin suomalaiset, vaan niissä on panostettu enemmän ääneen. Ääni on suomalaisiin ilotulitteisiin verrattuna todella kova ja välillä piti korvat peittää melun takia. Yöllä oli vaikeuksia nukkua, koska naapurit räjäyttelivät pommeja läpi yön.

Ensimmäinen päivä

Vuoden ensimmäisenä päivänä kierretään naapureiden ja sukulaiset talot läpi ja toivotetaan hyvää uutta vuotta, terveyttä sekä että ihminen saisi paljon rahaa. Vanhat ihmiset jäävät kotiin ja nuoret kiertävät vanhusten luona. Isäntätalon miehet tarjoavat kilpaa tupakkaa vieraileville miehille, naisille ei yleensä tarjota tupakkaa. Naapuri kierroksen jälkeen jokaisella miehellä on molemmat kädet täynnä tupakoita. Lähes jokainen kiinalaismies polttaa, joten tupakka on helppo ja suhteellisen halpa huomion osoitus.

Vierailuiden aikana lapset saattavat toivottaa isännille vaurautta ja pyytää samalla itselleen rahaa (恭喜发财，红包拿来; pinyin: gōngxǐ fācái, hóng bāo ná lái; suom. Vaurasta uuttavuotta, punainen kirjekuori anna). Punainen kirjekuori tarkoittaa punaisessa kirjekuoressa annettavaa rahalahjaa, antajan vauraudesta riippuen yleensä 100-1000 Yuania. Ensin lapsi siis sanoo lorun vanhemmalle ihmiselle, jonka jälkeen vanhus antaa rahaa lapselle ja lapsi vastaa ainoastaan sanomalla "vaurasta uuttavuotta", eikä enää toivo uutta kirjekuorta.

Toinen päivä

Toisena päivänä menimme tyttöystävän äidin vanhempien luokse syömään. Vierailu kesti koko päivän ja sen aikana syötiin kahdesti. Ruokailujen välissä on yleistä seurustelua sekä Mahjongin pelaamista. Vuoden toinen päivä on perinteinen päivä naimisissa oleville naisille vierailla vanhempiensa luona, sillä perinteisesti nainen on vaihtanut perhettään naimisiin mennessään, eikä ole enää päässyt katsomaan vanhempiaan yhtä usein kuin naimattomana. Nykyään tapaaminen ei ole enää ongelma, mutta silti toisena päivänä käydään yhä syömässä vaimon vanhempien luona.

Kolmas päivä

Wikipedian mukaan kolmantena päivänä ei tulisi vierailla ystävien ja sukulaisten luona, mutta tyttöystäväni perhe on tänä päivänä perinteisesti pitänyt pidot sukulaisilleen. Juhlat olivat suurimmat sukujuhlat, joissa olen Kiinassa ollut ja molempien talojen alakerrat täytettiin ruokailevista vieraista.

Neljäs päivä

Neljäntenä päivänä tyttöystävän äidin puolen suku lähti porukalla noin 300 kilometrin päähän katsomaan tyttöystäväni äidin äidin siskoa, joka sairasti syöpää. Ajatuksena oli että kaikki pääsevät näkemään isoäidin vielä viimeisen kerran. Sairaalareissun jälkeen syötiin ravintolassa ja lähdettiin ajamaan takaisin kotiin. Iltapala syötiin äidin erään sukulaisen kotona hieman pienemmällä porukalla.

Viides päivä

Viidentenä päivän aamuna heräsin jälleen rakettien paukkeeseen. Isoisä aloitti naapureiden kanssa kilpaa ampumisen seitsemän aikaan aamulla. Viides päivä on vaurauden jumalan syntymäpäivä ja hän tulee maan päälle ihmisten joukkoon. Ihmisten tehtävä on saada jumalan huomio kiinnittymään heidän perheeseensä ampumalla ilotulitteita. Jumala tulee käymään ja tuo vaurautta siihen taloon, joka aiheuttaa suurimman melun ilotulitteilla. Ääni oli siis vähintäänkin yhtäkova kuin varsinaisena vuodenvaihteena.

Aamupalaksi syötiin edellisen vuoden viimeisen päivän illalliselta ylijääneet huntunit, jotka isoäiti oli paistanut runsaassa öljyssä. Paistetut huntunit olivat mielestäni paremman makuisia kuin aijemmin syödyt keitetyt. Lounas käytiin syömässä erään sukulaisen kotona, johon oli taas kerääntynyt koko suku paikalle.

Kuudes päivä

Heräsin jälleen ilotulitteiden paukkumiseen. Tällä kertaa kuulemma joissakin tehtaissa loppui loma ja sen kunniaksi oli pieniä ilotulituksia. Lounas syötiin tyttöystävän isän sukulaisen luona. Illalla käytiin pitkästä aikaa kylpylässä peseytymässä kunnolla.

Seitsemäs päivä

Jälleen pieniä ilotulituksia aamulla. Jälleen tyttöystävän perheen vuoro kestitä sukulaisia. Tällä kertaa äidin puolen sukua tuli meille syömään. Väkeä oli ainoastaan noin 15 henkiä, joten juhlat olivat melko pienet. Sekä lounas että päivällinen syötiin tyttöystävän kotona, mutta välillä käytiin naapurissa pelaamassa Mahjongia.

Päivät 8 - 15

Mitä pidemmälle vuosi etenee, sitä pienemmiksi käyvät juhlat. Viikon jälkeen ei vuoden vaihdetta enää oikein edes huomaa enää. Silloin tällöin käydään sukulaisten luona syömässä, mutta mitään juhlia ei enää järjestetä. Suurin osa ihmisestä on aloittanut jo työn teon, mutta koulut alkavat vasta noin 3-4 viikkoa vuoden vaihteen jälkeen.

15 päivä on Lyhtyjuhla(元宵节, pinyin: yuánxiāo jié, kirj. suom. riisipallero juhla, englanniksi: Lantern Festival), jolloin lapset leikkivät paperilyhdyillä ja lyhtyjä voidaan myös ripustaa koristeeksi eri paikkoihin. Lyhtyjuhla on uuden vuoden juhlinnan perinteinen päättäjäispäivä. Juhlan kiinankielinen nimi tulee juhlan aikana syötävästä (yleensä) makeasta keitosta, jossa on tahmeita riisistä valmistettuja palloja.

Tyttöystävän kotona ei juhlittu tätä juhlaa muuten kuin syömällä keittoa. Pyysin saada oman lyhdyn, mutta tyttöystävän äiti sanoi että se on pikkulasten juttu ja minä olen liian iso leikkimään sillä. Muutamaa päivää myöhemmin kävimme kuitenkin Nanjingissa ja siellä pääsin juhla-alueelle johon oli ripustettu lyhtyjä ja järjestettiin erilaisia lasten leikkejä. Kuten kaikissa muissakin juhlissa ja turisti nähtävyyksissä Kiinassa sisäänpääsy lipun lisäksi jokainen leikki ja huvittelu paikka maksoi erikseen.

Julkaistu 24.2.2011